Työelämäuutiset esihenkilöille ja hr-ammattilaisille

Jaa uutinen

LinkedIn
Twitter

Työaika

Työaikalaki määrittelee muun muassa, kuinka paljon työntekijällä voidaan teettää työtä ja miten normaalin työajan ylittyminen tulee korvata työntekijälle. Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden työaikaa.

Työsuhdeasioiden perusteet -sarjassa tarkastellaan työsuhdeasioiden hoitamiseen liittyviä perusteita, jotka jokaisen esihenkilön on tärkeää tietää. Tässä jutussa perehdytään työajan käsitteeseen ja erilaisiin työaikakorvauksiin. 

Säännöllinen työaika

Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Suurimmassa osassa työehtosopimuksia on kuitenkin sovittu työajaksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Lisäksi työajasta voidaan sopia toisin myös lain perusteella tietyissä tilanteissa työnantajan ja työntekijän kesken.  

Liukuva työaika

Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä saa itse sovituissa rajoissa päättää työn aloittamis- ja päättämisajankohdan. Työntekijä voi siis päättää tehdä välillä pidempiä ja välillä lyhyempiä työpäiviä.

Toteutuneita työaikoja ja liukumasaldoja seurataan työaikakirjanpidossa

Työaikalain mukaan työntekijä voi pidentää tai lyhentää työaikaansa liukumalla enintään 4 tunnilla päivässä

Jos siis työntekijän päivittäinen työaika on 7,5 tuntia päivässä, työntekijän työpäivän voisi olla vähintään 3,5 tuntia ja enintään 11,5 tuntia. Työpaikkakohtaisesti voidaan kuitenkin sopia myös lyhyemmistä liukuma-ajoista. 

Liukumasaldoa seurataan 4 kuukauden seurantajaksoissa. Seurantajakson päättyessä liukumasaldoa saa olla enintään +60 tuntia ja enintään -20 tuntia. Saldorajat voidaan kuitenkin asettaa työpaikalla laissa säädettyä matalammiksi.

Liukuvan työajan käyttö ei aiheuta muutoksia palkkaan vaan työajan tulisi tasaantua lopulta työsopimuksen mukaiseksi päivittäiseksi työajaksi.

Työsuhteen päättyessä mahdolliset käyttämättä jääneet saldotunnit korvataan kuitenkin rahana. 

Lisätyö, ylityö ja sunnuntaityö

Lisätyö ja ylityö eivät ole sama asia kuin liukuva työaika.

Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina sekä työntekijän että työnantajan suostumusta. 

Lisätyötä on työaika, joka ylittää työntekijän työsopimuksen mukaisen työajan mutta ei 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos siis työntekijän työaika on 7,5 tuntia päivässä, hänelle voi kertyä lisätyötä puoli tuntia päivässä, 8 työtuntiin asti.

Lisätyöstä maksetaan lisätyökorvaus, joka vastaa työntekijän tavanomaista tuntipalkkaa. 

Ylityötä taas on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ylittävä työaika, josta on nimenomaisesti sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Ylityölle voi olla tarvetta monenlaisissa tilanteissa, kuten ruuhka-aikoina ja erilaisten tilaisuuksien tai messujen yhteydessä.

Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka voi olla 50 % tai 100 %.

Sunnuntaityöstä tulee työaikalain mukaan maksaa 100 % korotettu palkka.

Jos sunnuntaina tehty työ on samalla ylityötä, on siitä suoritettava myös ylityökorvaus. Ylityökorvaus lasketaan työntekijän peruspalkasta.

Lisätyön ja ylityön kertyminen päivittäisen työajan täyttymisen jälkeen

Matka-aika

Lain mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lähtökohtaisesti lueta työaikaan. Matkustaminen voi olla työaikaa jos työntekijä on sopinut tekevänsä matkan aikana työtä tai jos matkustaminen on työsuoritus, kuten esimerkiksi työnantajan tarvikkeiden kuljettaminen.

Pelkästään matkustamiseen käytetystä ajasta ei lain mukaan makseta korvausta. Työntekijällä on kuitenkin oikeus tehdä työhön liittyvät matkat lähtökohtaisesti työaikana.

Joissain työehtosopimuksissa on sovittu myös vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisesta. Tällöin työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta silloin, kun matkustaminen tapahtuu normaalin työajan ulkopuolella.

Työaikakirjanpito

Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työaikakirjanpitoon työntekijöittäin.

Työntekijällä on pyynnöstään oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon häntä koskevista merkinnöistä.

Työnantajan on pyydettäessä toimitettava myös työsuojeluviranomaiselle ja työntekijää edustavalle henkilölle jäljennös työaikakirjanpidosta.

Työehtosopimuksiin perustuvat korvaukset

Työehtosopimuksissa on voitu sopia kyseisen alan työaikakorvauksista. Näitä voivat olla esimerkiksi iltalisät.

Työaika-asioita selvitettäessä onkin tärkeää ensimmäisenä perehtyä työpaikalla noudatettavan TES:n ehtoihin. 

Jaa uutinen

LinkedIn
Twitter