Tekoälyn arkipäiväistymisen myötä myös tekoälyn käytön aiheuttamat lieveilmiöt ovat yleistyneet. Työpaikoilla on saatu jo jonkin aikaa naureskella tekoälyllä kirjoitetuille sähköpostiviesteille, joilla tyypillisesti yritetään luoda uutta asiakaskontaktia.
Viestien määrän kasvaessa hymy kuitenkin hyytyy.
Alkuun tekoälyllä kirjoitettua viestiä saattoi lukea hieman hämmentyneenä. Mitä tässä oikein sanotaan?
Nyt tekoälyllä kirjoitetun viestin tunnistaa jo helposti. Viestit ovat tyypillisesti huonoja käännöksiä englannin kielestä ja niissä käytetään suomen kieleen huonosti istuvia ilmauksia. Viestit ovat usein myös epämääräisiä ja yleisluontoisia.
Hei Matti, toivottavasti tämä viesti löytää sinut hyvin.
(I hope this message finds you well.)
“Olen pitkään seurannut yrityksenne inspiroivaa työtä…”
“Toivottavasti et pahastu suorasta lähestymisestä…”
“Tämä ei ole kylmäkontakti, vaan lämmin mahdollisuus…”
Asiasta on virinnyt keskustelua myös LinkedInissä, jossa on jaettu ontuvimpia tekoälyviestejä. Moni keskustelija kertoo lopettavansa lukemisen heti huomatessaan viestin olevan tekoälyn kirjoittama.
Vaikka tekoälyllä kirjoitettu viesti saattaa säästää aikaa, viestin hyöty jää nollaan, jos potentiaalinen asiakas painaa välittömästi delete-nappulaa. Samalla viestin lähettäjä menettää tilaisuuden, jota ei enää saa takaisin.
“Tämä ei ole kylmäkontakti, vaan lämmin mahdollisuus!”
Tekoälyllä kirjoitettu viesti saattaa jopa vahingoittaa yrityksen imagoa, sillä se pilaa ensivaikutelman. Viestin saaja voi olettaa, että lähettäjä hoitaa kaikki asiansa samalla laatutasolla kuin ensikontaktin.
Jos yritys ei pysty kirjoittamaan edes kunnollista sähköpostiviestiä, miten se voisi tarjota laadukasta palvelua asiakkailleen?
Olisikin toivottavaa, että erityisesti myyntityötä te tekevät jaksaisivat nähdä vaivaa ja kirjoittaa potentiaalisesta asiakkaalle aidosti kohdennetun viestin.
Tekoälyn käyttö on vielä uutta ja erilaisia käyttötapoja vasta testaillaan. Toivottavasti tekoälyn käytössä kehitytään paremmaksi niin, ettei tekoälyllä kirjoitetuista viesteistä muodostu vain yhtä uutta roskapostin muotoa.
Näistä tunnistat tekoälyllä laaditut viestit:
- Suomen kieleen soveltumattomat ilmaisut
- Ylikorostettu kohteliaisuus ja epämääräiset kehut
- Yleistykset kuten “kaltaisenne yritys”, “edelläkävijät” ja “maailman muutos”
- Pitkät kappaleet ilman konkreettista asiaa
- Viesteissä toistuu tarjouksia “arvon tuottamisesta”, “ratkaisuista” ja “potentiaalista”
- Geneerinen rakenne – ei taustatietoja vastaanottajan omasta organisaatiosta.