Työsuhdeasioiden perusteet -sarjassa tarkastellaan työsuhdeasioiden hoitamiseen liittyviä perusteita, jotka jokaisen esihenkilön on tärkeää tietää. Tässä jutussa perehdytään työntekijöiden samanarvoiseen kohteluun.
Tässä jutussa:
Tasa-arvo
Tasa-arvolaissa on säädetty naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta työelämässä. Tasa-arvon vaatimus koskee koko työsuhteen elinkaarta rekrytoinnista työsuhteen päättämiseen.
Laissa on lueteltu useita tilanteita, joissa työnantajan tulee kohdella eri sukupuolia samanarvoisesti. Tasa-arvolakia sovelletaan kuitenkin myös tilanteisiin, joissa työnantaja kohtelee kahta samaa sukupuolta olevaa työntekijää eri tavalla niin, että syrjintä johtuu nimenomaan työntekijän sukupuoleen liittyvästä seikasta, kuten raskaudesta.
Työnantaja ei esimerkiksi saa soveltaa palkka- tai muita työsuhteen ehtoja siten, että työntekijä joutuu sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin joku muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä.
Työsuhdetta ei myöskään saa päättää työntekijän sukupuoleen liittyvällä perusteella, esimerkiksi raskauden vuoksi.
Tasa-arvon vaatimus koskee myös rekrytointia. Työnantajan menettely voi olla tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, jos työnantaja ilman hyväksyttävää syytä jättää valitsematta henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö.
Tasa-arvolain näkökulmasta olennaista on, että juuri työntekijän sukupuoli tai siitä seurannut asia, kuten raskausvapaa, on johtanut työntekijän huonompaan kohteluun.
Vähemmän tunnetun säännöksen mukaan työnantajan menettely on laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, jos työnantaja ei ryhdy käytettävissä oleviin toimiin saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi.
Työnantaja voi joutua maksamaan syrjitylle työntekijälle tai työnhakijalle tasa-arvolain mukaista hyvitystä. Lain mukaan hyvityksenä on maksettava vähintään 3 240 euroa.
Hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon mm. syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Käytännössä tasa-arvolain mukaiset hyvitykset ovat olleet määrältään n. 5 000-10 000 euroa.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Työsuhteen aikana yhdenvertaisuuslain rikkomisen tilanteet liittyvät usein siihen, että työntekijä kokee tulleensa syrjityksi terveydentilansa perusteella. Työhönottotilanteissa taas korostuvat kokemukset ikäsyrjinnästä ja syrjinnästä kansalaisuuden tai kielen perusteella.
Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada lakia rikkoneelta työnantajalta hyvitys. Toisin kuin tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa ei ole suoraan määritetty hyvityksen suuruutta.
Hyvityksen suuruudessa otetaan huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. Käytännössä hyvitykset yhdenvertaisuuslain rikkomisessa ovat kuitenkin mukailleet tasa-arvolain rikkomisesta määrättyjä hyvityksiä.
Tasapuolisuus
Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.
Käytännössä tämä säännös kattaa muut kuin tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa mainitut tilanteet, joissa työntekijät joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan.
Esimerkiksi määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.
Tasapuolisen kohtelun vaatimus koskee erityisesti palkkausta. Samasta tai samanarvoisesta työstä tulee lähtökohtaisesti maksaa samansuuruista palkkaa, ellei tästä poikkeamiseen ole perusteita.
Tyypillinen eriarvoisen kohtelun tilanne onkin se, että työnantaja maksaa kahdelle samaa työtä tekevälle työntekijälle erisuuruista palkkaa. Jos palkkaerolle ei voida osoittaa asiallista perustetta, kyseessä voi olla kielletty eriarvoinen kohtelu.
Työsopimuslain mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.
Käytännössä perusteeton palkkaero korjataan siten, että työnantaja velvoitetaan korvaamaan vähemmän palkkaa saaneelle työntekijälle menetetty palkka.
Lisäksi työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, jos työnantajan todetaan syrjineen työntekijää.
