Työsuhdeasioiden perusteet -sarjassa tarkastellaan työsuhdeasioiden hoitamiseen liittyviä perusteita, jotka jokaisen esihenkilön on tärkeää tietää. Tässä jutussa perehdytään kilpailukieltoihin.
Tässä jutussa:
Kilpailukielto työsuhteen aikana
Työsopimuslakiin perustuva työsuhteen aikainen kilpailukielto koskee kaikkia työntekijöitä. Tämän kiellon mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä sellaista kilpailevaa työtä, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Kiellettyä on myös työntekijän itse harjoittama kilpaileva yritystoiminta.
Kilpailevaa toimintaa arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän työn luonne ja työntekijän asema. Esimerkiksi siivooja tai tarjoilija voi lähtökohtaisesti tehdä työsuhteensa aikana myös muuta saman alan työtä. Sen sijaan esimerkiksi asiantuntijalla tai myyjällä kilpailevan toiminnan kielto rajoittaa tiukemmin muun työn tekemistä.
Kiellettyä on myös kilpailevan toiminnan valmisteleminen työsuhteen aikana. Esimerkiksi kilpailevan toimiluvan hakeminen työsuhteen aikana on kuitenkin katsottu oikeuskäytännössä sallituksi, kun työsuhteen aikana ei ole vielä harjoitettu kilpailevaa toimintaa.
Kilpailevan toiminnan kielto koskee nimensä mukaisesti vain työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Sen sijaan työntekijä saa lähtökohtaisesti tehdä työsuhteen aikana muuta kuin kilpailevaa työtä tai harjoittaa muuta kuin kilpailevaa yritystoimintaa.
Työsuhteen päättymisen jälkeinen kilpailukielto
Työsuhteen aikaisen kilpailukiellon lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa olevasta kilpailukiellosta. Tällainen kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä kilpailevaa työtä työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukielto voi koskea myös työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa yritystoimintaa.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Jos kilpailukielto on voimassa enintään 6 kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukiellon ajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta.
Jos kilpailukielto on voimassa yli 6 kuukautta, korvauksen on oltava 60 prosenttia työntekijän palkasta.
Kilpailukielto voi olla voimassa enintään yhden vuoden työsuhteen päättymisestä. Johtajien osalta laissa on annettu mahdollisuus sopia pidemmistä kilpailukielloista ja suuremmista sopimussakoista.
Joskus työnantaja huomaa työsuhteen aikana, että työntekijän kilpailukiellolle ei enää ole tarvetta. Tällöin työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen laissa määritettyä irtisanomisaikaa, jonka pituus riippuu kilpailukiellon pituudesta.
Korvaussäännös otettiin lakiin 1.1.2022, kun kilpailukieltosopimusten määrä oli kasvanut huomattavan suureksi ja kilpailukieltosopimuksia tehtiin myös ilman erityisen painavaa syytä. Hallituksen esityksen mukaan lakimuutoksen tavoitteena oli vähentää lainvastaisia kilpailukieltosopimuksia.
Esityksellä pyrittiin vähentämään ilman erityisen painavaa syytä tehtävistä kilpailukieltosopimuksista aiheutuvia haittoja työntekijöille ja työmarkkinoiden toimivuudelle. Lisäksi pyrittiin edistämään työmarkkinoiden dynaamisuutta ja positiivista työllisyyskehitystä.
Seuraukset kilpailukieltojen rikkomisesta
Työsuhteen aikainen kilpailukiellon rikkominen voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Lisäksi työntekijä voi joutua korvaamaan työnantajalle kilpailevasta toiminnasta aiheutuneen vahingon.
Jos työntekijä rikkoo työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltosopimusta, hän voi joutua maksamaan työnantajalle joko vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Sopimussakkoehto on näistä yleisempi.
Lain mukaan sopimussakko saa olla enintään työntekijän 6 kuukauden palkan suuruinen.
