Petteri Orpon hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Nyt vuorossa ovat lakimuutokset, jotka helpottaisivat määräaikaisten työntekijöiden palkkaamista, lyhentäisivät lomautusilmoitusaikaa ja keventäisivät työnantajan takaisinottovelvollisuutta.
Valmisteilla olevan lakiesityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä, kun työntekijä olisi ensimmäistä kertaa työnantajan palveluksessa. Lisäksi määräaikaisen sopimuksen voisi solmia ilman perusteltua syytä, jos työntekijä olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten.
Tällä hetkellä jokainen määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä. Vain vähintään 12 kuukautta työttömänä olleen kanssa on sallittua solmia määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä.
Uuden työntekijän kanssa saisi solmia määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä
Valmisteilla olevan esityksen mukaan ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsuhde saisi kestää enintään vuoden. Tämän jälkeen työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.
Selvitysvelvollisuudella pyritään ehkäisemään ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten sopimusten mahdollisia väärinkäytöksiä erityisesti raskauteen tai perhevapaaseen liittyvissä tilanteissa.
Uutena säännöksenä työntekijällä ja työnantajalla olisi oikeus irtisanoa uuden työntekijän kanssa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään 6 kuukautta. Tällä hetkellä määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos työsopimukseen sisältyy nimenomainen irtisanomisehto.
Lomautusilmoitusaika lyhenisi 14 päivästä 7 päivään
Työnantajan on tällä hetkellä ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Valmisteilla olevan esityksen mukaan lomautusilmoitusaika lyhenisi 7 päivään. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus paikalliseen sopimiseen lomautusilmoitusajoista.
Lomautusilmoitusaikoja lyhennettiin korona-aikana poikkeuslailla. Nyt valmisteilla oleva esitys toisi siis korona-aikana käytössä olleet lyhyemmät ilmoitusajat takaisin lakiin.
Takaisinottovelvollisuus ei jatkossa koskisi alle 50 työntekijää työllistäviä työnantajia.
Työnantajalla on takaisinottovelvollisuus eli velvollisuus ottaa irtisanottu työntekijä takaisin töihin 4 kuukauden kuluessa irtisanomisesta, jos työnantaja tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin.
Vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on 6 kuukautta.
Valmisteilla olevan esityksen mukaan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää. Tämä olisi merkittävä muutos pienille työnantajille. Tähän asti takaisinottovelvoite on koskenut yhtäläisesti kaikkia työnantajia.
Hallituksen esitys on tavoitteena antaa alkusyksystä 2025.
Työmarkkinaosapuolet ovat suhtautuneet esitettyihin lakimuutoksiin ristiriitaisesti.
Työnantajapuoli on toivonut työnantajille vielä enemmän vapauksia solmia määräaikaisia työsopimuksia. Ammattiliitot taas ovat kritisoineet hallituksen esitystä sillä perusteella, että ne tekisivät määräaikaisista työsopimuksista käytännössä ensisijaisen vaihtoehdon uusia työntekijöitä palkattaessa. Erityisesti nuorten naisten kohdalla tämä lisäisi liittojen mukaan entisestään heihin kohdistuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.
Työnantajat ovat kannattaneet lomautusilmoitusajan lyhentämistä ja takaisinottovelvollisuuden keventämistä, ammattiliitot taas vastustaneet.